Viheraluerakentajat ry (VAR)

Yhdistys on viher- ja ympäristörakentamista, kivirakentamista ja viheralueiden ylläpitoa ammattimaisesti harjoittavien yritysten muodostama järjestö. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen viheralan keskusjärjestöön Viherympäristöliittoon (VYL) ja alan eurooppalaiseen järjestöön European Landscaping Contractors Association:iin (ELCA).

Viheraluerakentajat ry on asettanut jäsenilleen yhteisiä toimintatavoitteita, toimintaperiaatteita ja vaatimuksia.

1. Laadukas toiminta

Yritys sitoutuu noudattamaan toiminnassaan kokonaisvaltaista laatuajattelua. Kokonaisvaltainen laatuajattelu kattaa yrityksen koko toiminnan ja yrityksen koko henkilöstö sitoutuu sen noudattamiseen. Laadun kehittäminen on yrityksessä jatkuva, kaikki yrityksen toiminnan osa-alueet kattava prosessi.

Yritys noudattaa toiminnassaan sekä yhteiskunnan velvoitteita että asiakkaidensa kanssa sovittuja toimintatapoja.

Toiminnassaan yritys käyttää menetelmiä, jotka vastaavat kestävän kehityksen ja hyvän ympäristönhoidon haasteita.

Kokonaistaloudellisesti kannattava toiminta.

Yrityksen asiantuntemus on asiakkaan käytettävissä. Yhteistyössä pyritään löytämään paras tilanteeseen sopiva ratkaisu.

Yritys tuntee suomalaiset kasvuolosuhteet ja niiden asettamat vaatimukset käytettäville materiaaleille. Kasvualustoina käytetään vain tutkittua, kasvualustanormit täyttävää materiaalia. Taimimateriaali hankitaan luotettaviksi tunnetuilta korkealaatuisia taimia tuottavilta toimittajilta.

Yrityksen tavoitteena on tehdä työ sopimuksen mukaan ja kerralla hyvin.

2. Yrityksen henkilöstö ja työvoima

Yrityksellä on ammattitaitoinen työnjohto ja työvoima.

3. Markkinointi ja tuotekehitys

Yritys osallistuu VAR:in yhteisilmoitteluun ja sillä on oikeus käyttää yhteisiä tunnuksia. Yritys kehittää laatuun perustuvaa toimintaansa yhteistyössä muiden jäsenyritysten kanssa. Tavoitteena on edistää, yhdenmukaistaa ja tehostaa laatuun perustuvaa viher- ja ympäristörakentamista sekä ylläpitoa maassamme.

4. Ympäristövastuu ja jätehuolto

Ympäristövastuun ja jätehuollon osalta yritys sitoutuu noudattamaan seuraavia suuntaviivoja:

- Kaikessa toiminnassa noudatetaan viranomaismääräyksiä
- Kestävän kehityksen periaatetta noudatetaan. Toiminta rasittaa mahdollisimman vähän ympäristöä
- Toiminta suunnitellaan siten, että jätteiden määrä minimoidaan ja suositaan kierrätystä
- Tavarantoimittajat ja aliurakoitsijat valitaan siten, että edellä mainitut periaatteet toteutuvat

5. Työturvallisuus ja työsuojelu

Yrityksellä on työsuojeluohjelma.

Yritys noudattaa työturvallisuudesta annettuja lakisääteisiä työturvallisuusohjeita.

Laajemmin määriteltynä kestävään kehitykseen kuuluu kolme osa-aluetta:

ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen.

EKOLOGISESTI KESTÄVÄ KEHITYS pyrkii säilyttämään luonnon

monimuotoisuuden, turvaamaan maapallon elämän edellytykset ja saamaan

ihmiset ymmärtämään, että luonnon sietokyky ja luonnonvarat ovat

rajallisia eikä talouskasvu saa vaarantaa sitä.

TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ KEHITYS on luonnonvarojen ja

energian käytön minimointia, tutkimuksen ja rahoituksen suuntaamista

uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen, päättäjien heräämistä

näkemään ympäristö ja ihminen yhtenä kokonaisuutena ja jokaisen ihmisen

muuttumista ajattelevaksi kuluttajaksi. Taloudellisesti kestävä kehitys

on mahdollista ainoastaan ekologisesti kestävältä perustalta.

SOSIAALISESTI KESTÄVÄ KEHITYS turvaa ihmiselle tasavertaiset

mahdollisuudet hyvinvointiin, perusoikeuksiin ja elämän perusedellytysten

hankkimiseen sekä mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon omassa

maassaan ja maailmanlaajuisesti. Kestävään kehitykseen liittyy myös

ajatus kulttuurien monimuotoisuuden säilyttämisestä ja kulttuurien

keskinäisen vuorovaikutuksen edistämisestä.

Mitä on kestävä kehitys?

Viherrakentamisen ja viheralueiden hoidon tavoitteena on sosiaalisesti toimivan, esteettisesti tasapainoisen elinympäristön rakentaminen ja ylläpito. Hyvä ja kestävä viheralue palvelee käyttäjän tarpeita. Se on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä. Se on elinkaariominaisuuksiltaan kestävä ja taloudellinen. Viherrakentamisessa tehtäviä valintoja on tarkasteltava rakentamisen koko elinkaaren ajalla. Tällöin korostuvat koko rakennetun ympäristön oikeantyyppinen rakentaminen, suunnitelmallinen kunnossapito ja uusiminen.

Rakennetun viherympäristön elinkaariperiaatteen edistäminen edellyttää sekä uutta ajattelutapaa että käytännön toimintatapojen, materiaalivalintojen sekä työtapojen ja -välineiden kehittämistä.

Rakennetun viherympäristön positiivisista ympäristövaikutuksista huolimatta pyrimme tunnistamaan yhä paremmin sekä rakentamis- että hoitovaiheen kielteiset vaikutukset sekä vähentämään aktiivisesti niistä koituvia ympäristöhaittoja.

Viherrakentamisen kielteiset ympäristövaikutukset ja niiden muutosohjeistus

Kasvualustat (teollisesti valmistetut)

• Soraharjut (hiekka ), suot (turve, savi)
• Kuljetus (raaka-aineet ja valmis kasvualusta)
  

MUUTOSOHJEISTUS

Kasvualustassa käytettävien kivennäismaalajien pitää olla vähintään 80 prosenttisesti kierrätettäviä kaivumaita.

Kivennäismaalajit seulotaan joko keskitetysti alueellisesti multa-asemilla tai kohdekohtaisesti rakennuspaikalla, jolloin kuljetusmäärät supistuvat.

Kasvualusta (luonnonmukaiset)

• Peltomullat (eroosio, peltomaan hävittäminen)
• Kompostit (korkeiden fosforipitoisuuksien liukeneminen maaperään)
  

MUUTOSOHJEISTUS
Peltomultaa käytetään vain silloin, kun sitä joudutaan kuorimaan rakennustyömaan alta.

Kompostin on oltava riittävän puhdasta ja oikeanlaisen prosessin läpikäynyttä biologista tai teollisuuskompostia, jonka käyttö kasvualustan aineosana on täytettävä Viherympäristöliiton kasvualustatyöryhmän vaatimukset.

Puutavara, kestopuu

Reunalaudat, suoja-aidat, kalusteet ym. (Kyllästysaineiden liukeneminen maaperään, kierrätys lähes mahdotonta ja lopullinen hävitys kallista).

MUUTOSOHJEISTUS

Pyritään ensisijaisesti hakemaan vaihtoehtoja kyllästetylle puutavaralle (lehtikuusi, lämpökäsitelty puu ym. korvaavat materiaalit). Pyritään selvittämään, onko lähtökohtaisesti tarpeen käyttää kyllästettyä puuta väliaikaisissa rakenteissa (rajauslaudat, istutusten suoja-aidat ym). Jos kyllästys on ainoa järkevä vaihtoehto, on vaadittava toimittajalta todistus kyllästysmenetelmästä.

Pinnoitteet

• Betonikiveykset (sementtilouhinta, soraharjut)
• Luonnonkivi (louhimot, kuljetukset, ulkomaat)

MUUTOSOHJEISTUS
Jo suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon sidottujen pintamateriaalien soveltuvuus ja kulutuskestävyys kyseessä olevaan pintarakenteeseen. Pyritään mahdollisuuksien mukaan suosimaan paikallista valmistusta kuljetusmatkojen vähentämiseksi. Käytetään kestäviksi todettuja materiaaleja ja raaka-aineita sekä tuotteita.

Rakentajat

• Henkilöiden liikkuminen (työmatkat, pakettiautot)
• Koneiden käyttö

MUUTOSOHJEISTUS

Pyritään entistä enemmän yhteiskuljetuksiin tai mahdollisuuksien mukaan käyttämään joukkoliikennettä.

Koneet ja liikennevälineet pidetään kunnossa ja huollettuina, jotta polttoaineen kulutus, erilaiset päästöt ja vuodot minimoituvat.

Viheraluerakentajat ry pyrkii vaikuttamaan sekä kattojärjestönsä (VYL) kautta valtakunnalliseen lainvalmisteluun että suoraan intressiryhmien ja jäsenistön kautta asioihin, jotka edistävät Kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista.

KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OHJAUSMENETELMÄT:

Koulutuksen sisällön ohjaus

Suunnittelun ohjaus (kohdekohtainen ja aluesuunnittelu)

• Paikalla olemassa olevien materiaalien ja mahdollisuuksien hyväksikäyttöä osana luovaa Kestävän kehityksen periaatteiden soveltamista.
• Materiaalien koostumus, kierrätettävyys, kestävyys, toimivuus, taloudellisuus ym

Rakentamisen ohjaus

• Kalusto kunnossa ja huollettua
• Ympäristöasioista valveutunut henkilökunta, joka huolehtii kohteen siisteydestä ja rakennusjätteiden oikeasta lajittelusta
• Työmenetelmät oikeaoppisia ja Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia

Hoitotöiden ohjaus

• Hoitoluokitukset ajan tasalla
• Hoitotyökoneet kunnossa ja huollettuina
• Lannoitukset ja kasvinsuojelu perustuvat vain tarpeeseen
• Syntyvän biomassan käsittely ja hyödyntäminen
  

Käytön ja kunnossapidon ohjaus

• Kaluston huolto ja kunnossapitotoimet elinkaaren mukaisia
• Talvikunnossapidon suunnittelu, ohjeistus ja valvonta niin koneiden, hiekoituksen kuin lumen läjityspaikkojen osalta
• Kulun ohjaus niille määrätyille reiteille
• Oikea-aikaiset hoito- ja kunnossapitotoimenpiteet työtehtäviin mitoitetuilla työvälineillä ja henkilökunnalla.

Linkit

• Viheraluesuunnittelijat (VSU)
• Suomen Maisema-arkkitehtiliitto ry (Mark)
  
• Viherympäristöliitto ry (VYL)
  
• European Landscaping Contractors Association (ELCA)